Utelias lohikäärme

Kiinalaiset ottavat mallia Suomen lukiojärjestelmästä 

Kiinan päättäjät ovat jo kauan tienneet, että maan avautumispolitiikka edellyttää koko koulutusjärjestelmän uudistamista. 

 

Ulkomaisia esikuvia etsiessään kiinalaiset innostuivat suomalaisesta lukiosta. Ensimmäinen yhteistyösopimus Suomen Opetushallituksen ja Kiinan opetusministeriön välillä allekirjoitettiin jo vuonna 2002. Uudistettu sopimus on voimassa vuoteen 2007 asti. Suomalaisen lukioverkoston koordinaattorina toimii Ressun lukio.

Yksi nykyisen Kiinan tärkeimmistä tapahtumista - yliopistojen sisäänpääsykokeet - kokosivat yhteen 9,5 miljoonaa ihmistä tämän vuoden kesäkuussa. Kyse oli hermoja raastavasta kamppailusta, 2,6 miljoonasta pääsylipusta parempaan tulevaisuuteen.

Tähän armottomaan kilpailuun tulevaisuuden takaavasta korkeakoulutuksesta ei ole luvassa muutosta. Mutta Kiinan päätöksentekijät ja asiantuntijat ovat jo vuosien ajan tienneet, että maan uudistus- ja avautumispolitiikka edellyttää koko koulutusjärjestelmän uudistamista. Niinpä he ovat etsineet ulkomaisia esikuvia kehittämistyön tueksi.

Kurssimuotoisen lukion elementtejä Kiinaan

Kiinan opetusministeri vieraili kesällä 2001 Suomessa ja kävi tällöin myös Ressun lukiossa. Hän kiinnostui Suomen lukiojärjestelmästä ja vuonna 2002 Suomen Opetushallitus ja Kiinan opetusministeriö allekirjoittivat Pekingissä sopimuksen lukioiden yhteistyön aloittamisesta maidemme välillä.

Sopimus uudistettiin vuonna 2005 ja se on voimassa vuoteen 2007. Samalla vahvistui Suomen lukiojärjestelmän asema Kiinan koulu-uudistuksen mallina. Tämän seurauksena Kiinassa ollaan asteittain siirtymässä uudenlaiseen lukioon, jossa on elementtejä suomalaisesta kurssimuotoisesta lukiosta. Opetussuunnitelman perusteet on käännetty kiinaksi, ja lukuisia kiinalaisdelegaatioita on tutustunut koulutukseemme.

Suomalaisen lukioverkoston koordinaattorina toimii Ressun lukio. Opetushallitus on myöntänyt verkostolle vuosittain määrärahan, jolla kansainvälistä yhteistyötä on rahoitettu. Verkoston suomalaiset koulut ovat järjestäneet säännöllisiä tapaamisia kiinalaisten kumppaneidensa kanssa yhteistyön edistämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyöverkostossa on jaettu tietoa myös yksittäisten koulujen tuloksista ja oppimisesta.

Jokainen verkostoon kuuluva suomalainen lukio on kuitenkin rakentanut yhteistyötään kiinalaisten kumppaneidensa kanssa omista lähtökohdistaan. Tämän vuoksi yhteistyö on saanut monia erilaisia muotoja. Kiinalaisen koulun kanssa tehdyn suoran yhteistoiminnan ohella koulut ovat kehittäneet voimakkaasti omaa Kiinaan liittyvää opetustaan.

Ressun lukiolla kaksi kumppanikoulua

Ressun lukiolla on kaksi kiinalaista kumppanikoulua, jotka ovat High School of Peking University ja Niulanshan First Secondary School. Molemmat ovat ns. avainkouluja eli niissä opiskelevat pääsevät lähes varmasti jatkamaan opintojaan Kiinan parhaisiin yliopistoihin.

Ressut ovat ehtineet yhteistyön aikana tutustua läheisesti näiden koulujen opiskelijoihin, opettajiin ja rehtoreihin. Molemminpuolisten vierailujen ansiosta ymmärrys Kiinasta, sen vanhasta ja nykyisestä kulttuurista on suuresti kasvanut.

Yhteistyö High School of Peking University -koulun kanssa on syventynyt ja rikastuttanut koulujen arkea. Tästä ovat esimerkkeinä mm. Ressun ja HSPU:n opiskelijoiden yhteiset verkkohankkeet, koulujen välinen yhteistyö eri oppiaineissa ja kansainvälistyminen koulujen toimintatavoissa.

Yhteistyötä tukevat koulujen sisäiset ratkaisut: Ressussa opetetaan kiinaa B3-kielenä ja Kiinan kulttuuria, HSPU:ssa on aloitettu ensimmäisenä kiinalaiskouluna suomen ja suomalaisen kulttuurin opetus. Yhteiset tapahtumat ja sen synnyttämä julkisuus ovat tehneet sekä suomalaiset että kiinalaiset uudella tavalla tietoisiksi toistensa merkityksestä.

Kiehtovia mahdollisuuksia

Ressulle koordinaattorin tehtävä on merkinnyt laajaa ja jatkuvaa vuorovaikutusta monien yhteistoiminnan kannalta tärkeiden viiteryhmien ja vaikuttajien kanssa. Tärkein suomalainen viiteryhmä on tietysti Helsingin kaupunki, jonka tuen ansiosta Ressusta on kehittynyt monille kiinalaisille opetusalan toimijoille portti suomalaiseen lukioelämään.

Samalla Suomi, Helsinki ja suomalainen koulutus ovat saaneet runsaasti myönteistä julkisuutta niin Kiinassa kuin Kiinan asioita valppaasti seuraavassa kansainvälisessä mediassa.

Yhteistyöllä on erinomaiset näkymät. Erityisen kiehtovia ovat ajatukset yhteisvoimin rakennettavista ja uutta tekniikkaa hyödyntävistä digitaalisista oppimisympäristöistä. Tällaisten kunnianhimoisten tavoitteiden muuttaminen eläväksi käytännöksi vaatii paljon työtä, sitoutumista, kärsivällisyyttä ja myös aineellisia resursseja.

Työ on vaivan arvoista, kun tietää, että se koituu myös suomalaisten nuorten tulevaisuuden hyväksi.

Rehtori Ari Huovinen